Heti opiskelujen jatkumisen myötä loppui tämän rouvan hikiliikunnat. Olen niin tyytymätön itseeni! Mutta kertakaikkiaan aika on kortilla.... Säälittävää rutinaa, mutta minkäs teet. Kun jostain on pitänyt tinkiä niin omasta ajasta. Onhan tuo tentteihin pänttääminenkin omaa aikaa, mutta se tapahtuu tuolilla istuen. Nyt syysloman alettua, olen salaa haaveillut tuosta liikunnallisesta omasta ajasta. Eilen kävin peräti jo yksin rivakalla kävelylenkillä. Tekihän se jo hyvää, pirteässä syysilmassa sai mukavasti happea. Olen huomannut, että keskivartalon lihakseni ovat huonossa kunnossa. Selkäni on muutenkin skolioosin vaivaama, joten olisi erittäin tärkeää pitää selkä- ja vatsalihakset hyvässä tasapainoisessa kunnossa. Huonokuntoiset lihakset ilmenee varsinkin siinä, että pitkään istuessa tuntuu kuin oikeanpuolen kylkiluiden alle luiskahtaisi möltti tavaraa. Aika epäselvästi ilmaistu, mutta sitä on hankala muulla tavoinkaan ilmaista. Tiedän vaan, että syynä huonossa kunnossa olevat lihakset.

Pystyisin kyllä ihan olohuoneen matolla vääntämään vatsalihasharjoituksia ja muuta lihaskuntoharjoittelua. Tämä on sen vuoksi ihan psykologista saamattomuutta. Selätin-kapistuskin tuolla olisi! Joten voisin nyt lopettaa valituksen ja mennä tuonne ähkimään. Jos en huomenna kirjoita uutta intoa puhkuen jotain jutun tynkää niin sitten olen luistanut siitä ähkimisestä ja olen lannistunut.... Katsotaan miten käy! =)